tiistai 29. joulukuuta 2015

Leimailuja

Tämän joulun kortit syntyivät leimaillen. Kaikki kortit ovat periaatteessa samanlaisia, mutta jokaisen kortin kuusimetsä on tietysti pikkuisen erilainen. Valkoisessa taustapaperissa on hentoa hopeista kimallusta - sitä en saanut kuviin näkymään. Aiemmin olen värkännyt leimoja  kalamiehen päiväkirjaa ja ristipistotyynynpäällistä varten. Mukavaa puuhaa - ja kaiverrusharjoitukset jatkuvat!




Ja vielä lopuksi: joulun alla neulottu baktus sai ne tupsut ja on juuri sopivasti pakkasten tultua valmis kietaistavaksi kaulalle.


Aurinkoisia vuoden viimeisiä päiviä!

torstai 24. joulukuuta 2015

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Koruja kaulaan ja ranteeseen

Korupajan tuotoksia viime päiviltä:
Makeanvedenhelmiä kaulaan - siipiriipus pyriitti-kiveä, muut osat hopeaa. Menee ihan kohta lahjapakettiin, mutta pysyy lahjan saajalle salaisuutena jouluun saakka - tiedän, että hän ei käy täällä.


Ja hopeaketjuja ranteeseen - ylempänä kalanruotoketjua millisestä hopealangasta punottuna ja alempana roosaketjua samoin millisestä hopealangasta punottuna.



Joulukalenterin luukut alkavat olla vähissä, enää muutama yö jouluun - vaikka sää onkin suurinpiirtein samanlainen kuin juhannuksena, valoa vain vähemmän. Hyvää alkavaa jouluviikkoa!

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Valmis!

Keskeneräisten käsitöiden korissa on jo - liian - pitkään odottanut vuoroaan huivi, jonka olen saanut sisareltani puolivalmiina puikkoineen päivineen. Lanka on ihanaa Noroa ja värit suloiset kuin kesäisessä ruusutarhassa. Tarkoitus oli neuloa huivi valmiiksi ihan saman tien, mutta sitten taisi tulla kesä - ja seuraava ja varmaan vielä sitä seuraavakin kesä ennenkuin keskeneräinen huivi nyt osui käsiini ja valmistuikin sitten ihan hujauksessa. Ja nyt ei sitten puutu kuin se talvi.



Näitä Baktus-huiveja näkyi muutama vuosi sitten vähän joka puolella - itsekin innostuin yhden  silloin neulomaan. Malli on yksinkertainen ja kiva, ja kaunis Noro-lanka sopii siihen mielestäni paremmin kuin hyvin. Lankaa jäi jäljelle sen verran, että siitä saisi vielä pienet tupsut huivin päihin, mutta en osaa päättää laittaisinko vai en. Ehkä pitää vain kokeilla, miltä ne näyttäisivät.
Hyvää joulun - ja talven - odotusta!

tiistai 8. joulukuuta 2015

Oisko nää kivat?

Ois - tosi kivat, sanoi mies, kun kysyessäni näytin kuvaa neulotuista tossuista. Ja kun lankavarastossa oli sopivia lankoja sekä sukkaosaan että pohjiin, hankin ohjeen, ryhdyin niin sanotusti tuumasta toimeen ja mies sai tossut. Converset. Meillä tällaisia tossuja tosin sanotaan koristossuiksi ja niitä varrettomia versioita puolestaan tennareiksi. Että silleen.


Ja sen verran kivat ovat minunkin mielestäni, että pitihän sellaiset itsellekin tehdä. Omien tossujen sukkaosaan ei löytynyt lankavarastostani enää riittävästi sopivaa samanväristä lankaa, joten lankaostoksilla piti piipahtaa tossujenteon välissä. Pohjaosan reunojen ja nauhojen väriksi valitsin meidän kummankin tossuihin ohjeen valkoisen langan sijaan vaaleanharmaan.




Ohje on Ravelrystä (Reaverset) ja näitä olikin tosi hauska värkätä - neulomista, virkkaamista ja omepelimistakin, sukkaosia, pohjia, raitoja, pyörylöitä, nauhoja. Lankana 7 veljestä 3,25 sukkapuikot ja kolmosen virkkuukoukku. Miehen tossujen punainen lanka on tosi vanhaa varastoa ja tuntuu, että se on laadultaan kovin erilaista (lue: parempaa) kuin tuo omien tossujeni uusi fuksianpunainen lanka. Saman havainnon olen kyllä tehnyt jo aiemminkin näissä langoissa, tuo vanhempien lankojen laatu tuntuu jotenkin "villavammalta". Vai luulenkohan vain?

Joulun - ja loman - odotuksessa,

lauantai 28. marraskuuta 2015

Rannekoruja

Edellisen postauksen kaulakoru sai seurakseen rannekorun samoista materiaaleista, mutta vähän eri muodoissa. Ketju on 08 mm:n hopealangasta punottua kuningatarketjua ja tässäkin helmet ovat isoja, noin parisenttisiä akaattihelmiä. Olen pitkään jemmannut näitä isoja tummanpurppuroita helmiä ja nyt ne löysivät sopivan paikan. Tykkään paljon erityisesti noiden rannekorussa olevien helmien hionnasta ja hiukan kierteisestä muodosta.


Ja lisää isoja helmiä: vihreät viistehiotut akaatit ovat halkaisijaltaan 16-millisiä, muut osat hopeaa. Yksinkertainen salpalukko on käsintehty, pienet riipukset ovat Balin hopeaa.


Makeanvedenhelmistä aikoinaan tekemäni rannekoru oli kokenut kovia ja sai kadonneiden helmien tilalle läpikuultavat vaalenturkoosit säröakaattihelmet.


Ja koruilu jatkuu!
Mukavaa ihan pian alkavaa joulukuuta!

lauantai 21. marraskuuta 2015

Hopeaa ja helmiä

Villasukkaputken jälkeen korupöydän ääressä. Kaulakorun isot halkaisijaltaan 2-senttiset akaattihelmet saivat seurakseen hopearenkaista punottua verkkoketjua ja itsetehtyjä kevyitä hopeisia verkkohelmiä.







Ketjun punonta alkaa hopealangan veivaamisesta spiraaliksi. Sen jälkeen spiraalista sahataan renkaita ja sitten punotaan rengas kerrallaan ketjuksi. Kuvan kasa ei kovin kummoisen isolta näytä, mutta siinä on renkaina vähän yli kaksi metriä millistä hopealankaa. 


Tuo ketjuhomma olikin pitkästä aikaa niin kivaa, että uusiakin on jo tekeillä. Niin - ja kyllä niitä villasukkiakin puikoilla edellleen koko ajan on.

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Parit parit

Villasukkia taas. Lankapussin pohja ei vielä edes häämötä, joten sukkaneulomuksia on ollut - ja on edelleenkin - puikoilla koko ajan. Ideat on napattu Pinterestistä ja muunneltu omiin tarkoituksiin sopiviksi. Harmaissa sukissa yksiväristä kuviota on terästetty sieltä täältä värillisillä kirjonnoilla. Kantapäätekiniikka oli minulle uusi tuttavuus, tosi helppo ja kiva neuloa. Netistä löytyy siihen useampiakin ohjeita, omani on täältä.



Näiden toisten sukkien mallissa ei pitänyt olla mitään erityistä haastetta - mutta olipas sittenkin! En meinannut millään saada noita varren pilkkujen välisiä langanjuoksuja sopivan mittaisiksi niin, että pilkutkin näyttäisivät samankokoisilta - enkä saanutkaan, mutta kelpaavat nyt noin.



Ja sitten taas puikkoja kilistelemään!

perjantai 6. marraskuuta 2015

Haastetta ja historiaa


Sain jo hyvän aikaa sitten Liebster award -haasteen Rouva Hyrskynmyrskyltä - kiitos vielä haasteesta! Haasteen sääntöjen mukaan haastettu vastaa haastajan esittämiin kysymyksiin, haastaa sitten uusia alle 200 lukijan blogeja ja laatii näille haastamilleen uudet kysymykset. Haaste näyttää viime aikoina kiertäneen ahkerasti jo monissa blogeissa, joten tartun vain sen alkuosaan, eli haastajan esittämiin kysymyksiin.

Ja jottei postaus nyt ihan kässykuvattomaksi jäisi, ajattelin
Rouva Hyrskynmyrskyn esittämien kysymysten ja omien vastausteni lomaan tallentaa samalla vähän kässyilyhistoriaani, eli muutaman - vaikkakin harmillisen kehnon - kuvan joistakin vanhoista kässyistäni ajalta ennen blogia.

1. Jos olisit eläin, olisitko karhu, kettu vai susi
 Kettu - varmaankin siksi että siitä tulee mieleen se Pikku Prinssin viisas kettu.


2. Onko sinulla eläimiä, mitä
Meillä on pieni koira, iloinen, suloinen ja sosiaalinen tapaus, aina mukana kaikessa.

3. Mitä teit puutarhassa viimeksi  
Ihailin ja ihmettelin sitä, miten paljon erilsia keltaisen ja vihreän sävyjä pihalta löytyy vielä marraskuun alussa.


5. Mitkä kolme elämänarvoa ovat sinulle tärkeintä
Perinteiset hyvyys, totuus ja kauneus - hyviä tavoitteita edelleenkin!

6. Oletko auttanut sinulle vierasta ihmistä niin, että hän sen tietää
Hmmm- enpä osaa sanoa.

7. Oletko toiveammatissasi
Päädyin aikanaan toiveammattiini ja olen onnekseni saanut jo vuosia työskennellä samalla alalla - tosin kiinnostuksen kohteiden vaihtuessa aina erilaisissa työtehtävissä ja - paikoissa.


8. Onko sinulla haaveita, mitä
Kyllä - haaveilu tekee hyvää! Olisi kiva voida paneutua täysipäiväisesti kässyharrastuksiin :)


9. Minkä kirjan luit viimeksi
Taisi olla jokin työhön liittyvä opus.

10. Jos harrastat käsitöitä, mitä et ole kokeillut koskaan, jos et, mitä haluaisit kokeilla
Kaikenlaista on tullut vuosien varrella kokeilluksi ja paljon on vielä kokeilematta - ensimmäisenä noista kokeilemattomista tulee jostakin syystä mieleen tuftaus! Pitäisköhän sitä kokeilla.

11. Paljonko päivästäsi olet tietokoneella
Vähemmän olisi parempi :) 

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Sukkia varsista ja varpaista

Villasukkia on ollut puikoilla pari toisensa jälkeen - muuta ei viime aikoina juuri ole ehtinyt/jaksanutkaan kässyillä. Yksinkertainen sukankudin on ollut rentouttava ja juuri sopiva telkkarinkatselukäsityö. Sukkaprojektien tavoitteena on myös ollut neuloa lankavarastoa pienemmäksi ennen uusien lankojen hankkimista. No, mitäänhän ei mahtanut, kun marketin hyllyltä hyppäsi ostoskärryihin kerä monenkirjavaa Nalle-lankaa, josta sitten valmistui yksinkertaistakin yksinkertaisemmat sukat. Raidallisten seeprasukkien ja broken seed -sukkien (kiitos Kerroksia-blogin Pitkolle inspiksestä!) langat puolestaan pienensivät vähän sitä omaa lankavarastoa.


Broken seed -sukat: lanka Novitan Nalle, puikot 2,5, aloitus varresta.
Monenkirjavat sukat: lanka Novitan Nalle, puikot 2,5, aloitus varpaista.
Raidalliset seepra-sukat: lanka Noitan 7 veljestä, puikot 3,25, aloitus varresta.
Varpaista aloitettujen sukkien päättely: Jeny's super stretchy bind off  - joustava ja näppärä tapa, jossa päättelykerroksesta ei tule liian kireä eikä liian joustava.

Sukkien lisäksi on valmistunut jotakin muutakin pientä ja yksinkertaista: valehihat pidettäväksi viittamaisen syystakin kanssa. Lanka on Adriafilin ihanan pehmeää Genziana Classicia, jota löytyi juuri oikean harmaana Snurresta. En muistanutkaan, miten suuri nautinto on neuloa tuollaista ihananlaatuista pehmeää lankaa! Hihoissa on alapuolella viisi kahden silmukan kavennusta tasaisin välein ja pituutta niillä on sen verran, että ylettyvät makkarallakin vähän kyynärtaipeen yläpuolelle. Lankaa kului yksi 50 g:n kerä per hiha.


Kirkkaita ja kirpeitä syyspäiviä toivotellen,

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Villasukkaharjoituksia

Menneellä viikolla on pysytelty edelleen villasukkateeman parissa:


  


Tavoitteena on paitsi neuloa 7 veljestä -lankavarastoa vähän pienemmäksi, myös kokeilla ja opetella erilaisia uusia neulontajuttuja - ja samalla tietysti myös käyttää aiemmin opittuja.

Kummatkin sukat on taas aloitettu kärjestä - siitä on tainnut tulla ihan lemppari!  Harmaa-pinkeissä sukissa puikot 3,25 ja vihreä-keltaisissa 3.

Ja jotta ei joka kerta tarvitsisi uudelleen surffailla ympäri nettiä etsimässä ohjeita noihin juttuihin, laitan tähän seuraavia kertoja varten muistiin pienen linkkilistan:

Twisted German cast on


Sukkaharjoitukset jatkuvat ja lankavasto pienenee!

maanantai 21. syyskuuta 2015

Kärkihankkeita

Kesäkauden viimeinen retkireissu on takana, säät olivat kesäisemmät kuin koko kesänä - aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja lämmintä riitti. Uimaveden lämpötila tosin oli jo aika vilakka, mutta syksyn pimenevät illat tuntuivat taas niin ihanilta! Sukankudinkin oli tietysti mukana matkassa - joku kässyhän pitää ihan vain varmuuden vuoksi olla aina reissussa mukana - mutta yhtään sukkaa, eikä edes yhtään silmukkaa reissulla syntynyt. Keskeneräiset reissukat valmistuivat sitten kotona telkkarikäsityönä. Ja heti perään valmistui toinenkin sukkapari.



Sukkien neulominen on aloitettu sukan kärjestä, aiemminkin olen näitä varpaista aloitettavia neulonut ja todennut tekniikan käteväksi ja mieluisaksi. Nyt oli tarkoituksena myös tutkia, miten kärjen lisäykset kannattaisi tehdä. Turkoosi-pinkkien ja harmaankirjavien harjoitusten jälkeen päädyin seuraavaksi puikoilla olevissa sukissa silmukoiden välistä nostamalla tehtyyn lisäykseen - puikon alussa vasemmalle nojaavaan ja puikon lopussa oikealle nojaavaan lisäykseen - meniköhän se nyt noin päin. Parin suoremman aloituksen jälkeen valitsin aloitukseen ns. magic cast on -aloituksen, jota olen aiemminkin käyttänyt ja joka on toimiva ja hyvä tapa luoda silmukat nöihin kärjestä aloitettaviin. Alkusilmukoiden määrä oli kaikissa sukissa 10 + 10. Sukat on neulottu suorana "putkena", kantapäät on neulottu jälkikäteen, vähän samaan tapaan kuin pari vuotta sitten neulomissani turkkilaisissa sukissa. Nyt neuloin ennen kavennusten aloittamista muutaman kerroksen ilman kavennuksia, mikä antaa vähän väljyyttä juuri nilkan alapuolelle, tuo kohta kun tuppaa muuten helposti kiristämään. Sukat on neulottu lankavarastoon vuosien varrella kertyneistä 7 veljestä -langoista ja tavoitteena olisi syksyn ja tulevan talven aikana neuloa tuota varastoa vähän pienemmäksi.


Ja kun sukkien neulomisen vauhtiin on näin syksyn tultua taas päässyt, ovat seuraavatkin sukat jo puikoilla. Siinä välissä kuitenkin pieni ompelutyö SnapPapista ja bokserikuminauhasta, eli puikkojen suojus - tarpeellinen kapistus sekä reissussa että kotona. Ja idea tietysti Pinterestistä poimittu.



Ja nyt sohvan mutkaan sukkaa neulomaan ja hämärtyvää syysiltaa ihailemaan!

torstai 10. syyskuuta 2015

Lisää pientä ja tarpeellista - ja vähän tarpeetontakin


Jos säät suosivat - ja nehän näyttävät nyt suosivan - tarkoitus olisi kesäkauden päätteeksi suunnistaa lähiaikoina vielä yhdelle lyhyelle reissuretkelle. Ja kun sitä kesäreissulla ilmennyttä säilytintarvetta ei ole tullut tähän mennessä kaikilta osin vielä paikatuksi, oli kaivettava kankaat esiin ja ryhdyttävä ompelemaan reissua varten unipussikkoa – siis pussikkoa, johon voi päivä- tai yöunille mennessä sujauttaa tarpeelliset pikkutavarat käden ulottuville. Pussikon kangas on käytöstä poistettua Ikean sängynpeitettä, samaa jota käytin rahivanhuksen verhoiluun. Neppareiden väriset tikkaukset toimisivat paremmin vähän paksummalla langalla ommeltuina, mutta tavallista ompelulankaa vahvempaa lankaa ei kotoa löytynyt.



Puhelinpussukka on odotellut keväästä saakka viimeistelyä, itse pussukka lenkkeineen on ollut siitä lähtien valmis. Ja purjerenkaanhan napsautin paikalleen tietysti väärinpäin. Lenkki on tehty rannekorutarkoituksiin kauan sitten Ruotsista hankkimastani nauhasta. Rannekoruksi nauhat eivät ole koskaan päätyneet, mutta ovat mielestäni kivan näköisiä ompelujuttujen lisukkeinakin. Nyt pussukka sai vielä kylkeensä nimilapun, joka -  kuten pussikon nimilaputkin - on tehty SnapPapista ja nimmari on ihan vain tussikynällä käsin kirjoitettu.


Pinterestistä löytyi yksinkertainen ja näppärä kuulokkeidenpidin-idea, joka on ollut ToDo-listallani jo pidemmän aikaa. Nyt kun muista projekteista oli jäänyt sopivia pieniä paloja materiaalia, tein oman versioni pidikkeestä. Ja hyvin toimii, mahtuu pieneen tilaan ja kuulokkeiden piuhat pysyvät järjestyksessä. Paremmin kuin tarkoitusta varten virkkaamassani minipussukassa.


Ja vielä pieni hassunhauska kierrätysjuttu, Pinterestin syövereistä joskus löytynyt tämäkin. Ajattelin ensin, että tämä olisi se postauksen tarpeetonta-osio, mutta kyllähän tällaisille pikkupurkeille aina tarvetta on! Tämähän toimii vaikka ompelukoneen vieressä välietappina katkenneille ompelukoneen neuloille, käyttökelvottomiksi vääntyneille nuppineuloille ja muulle semmoiselle. Että siinä mielessä tarpeetonta-osio kyllä.


Aurinkoista loppuviikkoa ja lähestyvää viikonloppua!